gallery/logo
gallery/coollogo_com-57701247
gallery/logo

Lohtajan ja kätönlahden

 

 

iltapäivätoiminta

 

 

Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö koulupäivän jälkeen, aikuisten ja ammattitaitoisten ohjaajien valvonnassa.

Iltapäivätoiminta pohjautuu perusopetuksen arvoihin, joita ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen seuraavista näkökulmista:

·         Lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen

·         Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen

·         Lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen

·         Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

(perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011, s.5)

Tavoitteena on antaa lapsille päivittäin mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan ja koulupäivästään ohjaajille. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat ja lasten omat kokemukset pyritään ottamaan huomioon toiminnassa. Tällä tavalla voimme toimia linkkinä kodin ja koulun välillä mahdollisissa ikävissä, että iloisissa asioissa.  

Tuemme koulun ja kodin kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Kotien työtä tuettaessa lähtökohtana on, että lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Yhteistyön sujumisen ja kasvatustyön tukemisen edellytyksenä on keskinäinen kunnioitus ja tasa-arvoon perustuva kommunikointi kodin, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä (perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 s. 8). 

Eettisen kasvun tavoitteena on lasten vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtämisen lisääminen (perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 s. 10). Lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen:

·         omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista

·         toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista

·         oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille

·         ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista

·         myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan

(perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 s. 10)

Ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, liikunnan, leikkien, taiteen yms. tarjoamia mahdollisuuksia sekä toiminnallisuutta ja esteettisiä kokemuksia hyödynnetään iltapäivätoiminnan eettisessä kasvatuksessa (perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 s. 10)

Ennalta ehkäisemme lasten syrjäytymistä tarjoamalla heille monipuolista ja virkistävää toimintaa, lepohetkiä ja itsekseen olon mahdollisuutta unohtamatta. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee ja edistää lapsen suotuisaa kehitystä.

Virikkeellinen ja viihtyisä toimintaympäristö, yhteiset lasten kanssa tehdyt ohjeet sekä päiväjärjestys ovat kerhon toiminnan perusajatuksia

Toiminnassa tullaan erityisesti edistämään lasten päivittäistä liikkumista leikkien, pelien ja ulkoilun kautta. Viikoittaiset liikuntahetket, askartelutuokiot, musiikkituokiot ja lasten itsensä suunnittelemat toiminnat antavat lapsille mahdollisuuden keskittyä lasten tärkeimpään työhön eli leikkiin. Lasten tunne-elämän tukeminen on yksi kerhon keskeisimmistä tavoitteista. Pyrkimys on siihen, että jokainen toimintaan osallistuva lapsi tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Iltapäivätoiminnan kautta lapset saavat luotua kaveruussuhteita myös oman luokan ulkopuoleltakin mikä edistää lasten sosiaalista kehittymistä. Toimintaa suunnitellessa kaikilla ohjaajilla on yhteinen päämäärä lasten sosiaalisesta vahvistamisesta sekä lapsen kehityksen tukemisesta.

Käyttämällä liikuntaa ja liikunnallisia pelejä/leikkejä työvälineenä yritämme löytää lapsille persoonallisuuden kasvua tukevia harrastuksia. Toimintaan osallistumisen ilon ja onnistuneiden kokemusten merkitysten korostamisella on tärkeä merkitys lapsen itsetunnon kehityksen kannalta. Lapsen rohkaisu, kannustaminen ja kiittäminen auttavat itsetunnon kehitystä ja samalla lapsi oppii myös luottamaan omiin taitoihinsa. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Olemme huomanneet, että liikunnan avulla pystytään vaikuttamaan ja tukemaan näitä asioita. Liikunta voi esimerkiksi mahdollistaa sosiaalisen roolin vaihtamisen passiivisesta syrjään vetäytymisestä aktiivisempaan suuntaan tai siirtymisen niin sanotusta asosiaalisesta roolista kohti yhteisten sääntöjen noudattamista. Liikunta voi toimia myös sosiaalisten taitojen oppimiskeinona. Sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa liikunta on joskus toimivin viestintäkanava. Toiminnan tarjoamien kaverisuhteiden kautta opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja, kuten vastavuoroisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tunteiden ilmaisua ja säätelyä. Liikunnan on todettu kehittävän keskittymiskykyä, itsehallintaa, aktivoivan oma-aloitteeseen toimintaan, lisäävän fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Liikunnallisten pelien ja leikkien kautta lapset oppivat mitä merkitystä säännöillä on. Liikunnallisten pelien/kilpailujen kautta lapset kokevat onnistumisen kokemuksien lisäksi häviämisen ja pettymyksen tunteita. Tätä kautta he oppivat käsittelemään näitä tunteita ja ymmärtävät, että aina ei voi voittaa ja että häviäminen ei ole aina pahasta.  Liikkuminen iltapäiväkerhossa tarkoittaa sekä omaehtoista, että ohjattua liikuntaa.

Otamme myös huomioon tyttöjen ja poikien kehitysten erot toimintaa suunnitellessa. Jokaiselle lapselle turvataan mahdollisuus saada oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja ohjausta. Pelien, leikkien, liikunnan ja yleensäkin toiminnan suunnittelussa/toteuttamisessa tullaan kuuntelemaan/ottamaan huomioon mahdollisimman paljon lasten omia mielipiteitä ja ideoita. Näin lisätään ja edistetään lasten osallisuutta. Tukemalla ja kannustamalla lapsia heidän omien ideoidensa pohjalta toiminnassa säilyy lapsikeskeinen ajattelutapa.

Päivittäisessä toiminnassa lasten kanssa, käydään keskusteluja päivän kuulumisista. Luottamuksellisuus ja kuulluksi tulemisen tarve on heille tärkeää. Tavoitteena on jatkaa toimintaa yksinkertaisin, mutta selkein menetelmin. Ajatuksena on keskittää voimavaroja enemmän yksilön tarpeita vastaaviksi. Mahdollisiin häiriö käyttäytymisiin etsitään syitä jo huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin, ettei syrjäytymisen ansapolkuja pääse syntymään. Keskustelut lasten kanssa ja mahdolliset kotiin yhteydenotot yleistyvät toiminnassa. Lapsia ohjataan ja kannustetaan menettelytapoihin, joilla ongelmatilanteita voidaan käsitellä myönteisesti ja ratkaisukeskeisesti (perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 s. 10)  

Yhteiset ohjeet ja päiväjärjestys antavat kasvavalle koululaiselle turvan tunteen ja rakkaudella asetetut rajat. Näin lapsella on helpompaa oppia kunnioittamaan toisia sekä hyväksymään toiset lapset samanlaisina samanarvoisina kuin he itse ovat. Iltapäivätoiminnan ohjeet tehdään yhdessä lasten kanssa. Yhteisten sääntöjen ja rajojen tarkoituksena on antaa lapselle kokemus turvallisuudesta ja välittämisestä. Yhdessä lasten kanssa tehtyjen ohjeiden avulla lapsilla on mahdollisuus oppia hallitsemaan omia tunteitaan sekä hyväksymään ja kunnioittamaan toisten lasten oikeuksia.

Päiväjärjestys menetelmällä pyritään siihen että, lapsilla on turvallinen ja rauhaisa iltapäivän viettopaikka, jossa turvallisia aikuisia on aina paikalla. Tavoitteena onkin luoda kiireisen elämänrytmin keskelle joitain rauhoittavia asioita. Rauhallisia nurkkauksia, joissa voi olla vaikkapa yksikseen ja lueskella tai leikkiä kavereiden kanssa omia leikkejä.